Vuoden 2015 Kirja irti! valtaa pian Brinkkalan sisäpihan

kirjairti

Lauantain 23.5. päiväohjelma on julkaistu ja se löytyy ohjelma -sivulta.

Lisäksi päivällä nähdään videoruno-screening sekä Viro-keskuksen konsuligalleriassa tasatunnein kaksi kieleen ja identiteettin liittyvää dokumenttia: Marleena Lehtimaan Muistot eivät unohda (19min) ja Eveliina Pasasen Kevään laulu (6min).

Siivouspäivän kunniaksi pidetään myös kulttuurikirppis, johon halukkaat voivat tuoda esimerkiksi kirjoja ja musiikkia myytäväksi. Päivän ajan on käynnissä Prometheus ja Muusa ry:n kokeellinen runotyöpaja.

Iltaklubilla Kirjakahvilassa kuullaan runoa ja musiikkia:

19.00 Astra: Poetry Slam
20.00 Barry Andrewsin disko
22.00 Euroviisufinaalikatsomo

Tervetuloa!

Kirja irti! -festivaali sijoittuu Kirjakahvilaan ja Brinkkalan pihaan klo 12-17.30. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille. 


Kirja irti! -klubi V-S Runoviikolla 11.11.2014

Kirja irti! -festivaali on mukana Varsinais-Suomen Runoviikolla:

Pöytälaatikkorunospektaakkeli, runoa ja hyvää musiikkia! Klubi Kirjakahvilassa klo 19.00

Esiintymässä performanssitaiteilija Toivo Tonta, Nollapiste-kollektiivi, anonyymit pöytälaatikkorunoilijat ja laulaja-lauluntekijä Kaappo Savi.

Toivo Tonta on DIY-taiteilija, joka Runoklubilla yhdistää osallistavan performanssin ja runonlausunnan yhteislaulutuokioksi.

Nollapiste-kollektiivi on viiden jyväskyläläislähtöisen tanssijan muodostama kollektiivi, joka toteuttaa erilaisia nykytanssiteoksia sekä työpajoja. http://www.nollapiste-kollektiivi.blogspot.fi/
Kaappo Savi esittää unenomaista folk-proge-pop-soul-grunge-rock-keijukaiskansanmusiikkiaan ihminen ja kitara -pohjalta. Toissakeväänä Kaapolle kasvoi siivet, minkä jälkeen hän on musiikin tekemisen ohella keskittynyt lentämisen opetteluun. http://kaappo.bandcamp.com/

Anonyymi pöytälaatikkorunoilija voi olla kuka tahansa. Jätä oma(t) runosi Kirjakahvilan pöytälaatikkoon ti 4.11. mennessä, saat kuulla miltä runosi kuulostavat lausuttuna eikä kenenkään tarvitse tietää että ne ovat juuri sinun! Runot voi kirjoittaa kotona valmiiksi omille papereille, mutta yllättäviä inspiraatioita varten Kirjiksessä on tällaisia lappuja valmiina.

Tapahtuman Facebook-event, tervetuloa!


Kirja irtin iltaklubi tuo esiin musiikkia, runoutta ja räppiä

Festivaalin päättävällä iltaklubilla lavalle astelee monipuolinen joukko taiteilijoita kirjallisuuden, musiikin ja runouden alalta. Iltaklubi pidetään Kirjakahvilassa klo 20-02 ja sinne on vapaa pääsy. Illan juontaa Jouni Teittinen.

Jonimatti Joutsjärvi on turkulainen runoilija ja esseisti. Hän on tullut tunnetuksi myös kritiikeistään ja performansseistaan. Joutsijärvi avaa iltaklubin runoperformanssilla klo 20.30.

Ilta jatkuu venäläisen runouden parissa ja tapahtumaa tukeneen Cultura-säätiön tervehdyksen tuo Irma Kettunen. Omia runojaan esittävät Olga Pussinen ja Natalja Meri. He lausuvat myös runoja Anna Ahmatovalta ja Boris Pasternakilta. Taustalla soivat Sergey Sokolovin sävellykset. Runot esitetään sekä suomeksi, että venäjäksi. Jevgeni Guzeev esittää itse säveltämäänsä musiikkia Anna Ahmatovan runoihin, balladeja Aleksander Blokin runoihin sekä romansseja omiin teksteihinsä.

Syömisen äänet aloittaa settinsä klo 22.00. Kahden miehen ja yhden naisen muodostama yhtye, joka luo rumpujen, huutolausunnan ja kitaravahvistimen kautta soitetun halpissynan avulla päällekäyvää, äänekästä musiikkia. Syömisen ääniä voi kuunnella täältä.

Illan päättää helsinkiläinen rap-artisti Mercedes Bentso, joka on mukana myös päiväohjelman rap-aiheisessa paneelikeskustelussa. Monipuolisena taiteilijana tunnetun Bentson kappaleet kertovat tämän omasta elämästä ja sisältävät feministisiä kannanottoja esimerkiksi rap-maailman sovinismia tai syrjintää vastaan. Keikka järjestetään yhteistyössä feministinen aikakauslehti Tulvan kanssa.


Poiminta ohjelmistosta: Novalis kirjallisuuden ja filosofian rajalla

Luonnehdinta ”kaipuun sininen kukka” on jäänyt elämään romanttisen haikailun ja kaukokaipuun symbolina. Tämän symbolin esitteli saksalainen Friedrich von Hardenberg (1772-1801) romaanifragmentissaan Heinrich von Ofterdingen.

Friedrich von Hardenberg, joka tunnetaan paremmin nimellä Novalis, oli aikansa renessanssi-ihminen: runoilija, filosofi ja luonnontieteilijä. Osin juuri Novaliksen tuotantoon ja varhaiseen kuolemaan perustuu myytti romantiikasta irrationalismia korostavana ja yötä rakastavana haihatteluna.

Totunnainen käsitys romantiikasta on kuitenkin virheellinen. Jenan varhaisromantiikkaa – liikettä, johon Novaliskin kuului – on kuvailtu aikansa avantgardeliikkeeksi. Onpa jopa esitetty, että varhaisromantiikan aikana syntyivät ne käsitykset, joita me kutsumme moderneiksi.

Varhaisromantikot käsittivät elävänsä ylimenokautta; aikaa, jolloin ”välitöntä yhteyttä taivaaseen ei ole enää olemassa”. Aikakautensa sieluttomuuteen romantikot pyrkivät vastaamaan niin filosofian kuin runouden ja kirjallisuudenkin keinoin.

Tätä operaatiota Novalis kutsui romantisoimiseksi. ”Kun annan tavanomaiselle korkeamman merkityksen, totunnaiselle salaperäisen ulkoasun, tunnetulle tuntemattoman arvokkuuden, äärelliselle äärettömän näennäisyyden, silloin romantisoin sen”, hän kirjoitti.

Minkälainen operaatio ”romantisoiminen” on? Kuinka Novalis onnistui luovimaan runouden, filosofian ja luonnontieteen rajoilla? Minkälainen romaani on Heinrich von Ofterdingen? Miksi romaanin kääntämistä suomeksi piti odottaa yli 200 vuotta?

Novaliksen ajattelusta ja runoudesta sekä varhaisromantiikasta keskustelevat Heinrich von Ofterdingen -romaanin kääntänyt Suvi Nuotio sekä varhaisromantiikasta väitöskirjaa laativa kulttuurihistorioitsija Asko Nivala.

KESKUSTELU 13.30.


Poimintoja ohjelmasta

Kirja Irti -festivaalin aikana mielenkiintoisia keskusteluja ja esityksiä riittää koko päiväksi! Tässä muutama poiminta iltapäivän ohjelmasta.

 

KIRJALLISUUDEN RAJOILLA: Keskustelu marginaalikirjallisuudesta

Ovatko spekulatiivinen fiktio ja kioskipokkarit kirjallisuuden valtavirtaa vai marginaalia? Festareilla aiheesta keskustelemassa kaksi kevään tietokirjailijaa, Hanna Matilainen ja Juri Nummelin!

Matilaisen teos Mitä kummaa! Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon ilmestyy juuri ennen festareita.
Nummelinin helmikuussa ilmestynyt teos Ruutia, räminää ja rakkautta. Suomalaisen ajanvietekirjallisuuden historiaa tarjoaa katsauksen kotimaiseen kioskikirjallisuuteen.

KESKUSTELU KLO 15.00.

___

Kirjallisuuslehti Lumooja ja Kirja irti! järjestävät yhteisen paneelikeskustelun otsikolla: ANTEEKSI, PUHUTTEKO RÄPPIÄ?

Keskustelussa pohditaan kirjallisuuden ja hip hop -lyriikan suhdetta niin yleisesti kuin kunkin panelistin omasta näkökulmasta. Onko rap runoutta? Miten suomalainen rap eroaa vaikkapa englanninkielisestä, ja onko sillä yhteistä kotimaisen kirjallisuuden kanssa? Voiko kirjallisuutta räpätä tai räppiä lukea?

Keskustelemassa Linda-Maria Roine aka. rap-artisti Mercedes Bentso, kirjailija Sami Liuhto, hip hopista väitöskirjaa tekevä FM Inka Rantakallio sekä rap-harrastaja, Turun Yliopiston Akateemisen Gansta rap-seuran TAGS ry:n jäsen Deniz Kacar. Keskustelua johtaa Lumoojan päätoimittaja Noora Lehtimäki.

PANEELI KLO 15.45.