Kirja irtin iltaklubi tuo esiin musiikkia, runoutta ja räppiä

Festivaalin päättävällä iltaklubilla lavalle astelee monipuolinen joukko taiteilijoita kirjallisuuden, musiikin ja runouden alalta. Iltaklubi pidetään Kirjakahvilassa klo 20-02 ja sinne on vapaa pääsy. Illan juontaa Jouni Teittinen.

Jonimatti Joutsjärvi on turkulainen runoilija ja esseisti. Hän on tullut tunnetuksi myös kritiikeistään ja performansseistaan. Joutsijärvi avaa iltaklubin runoperformanssilla klo 20.30.

Ilta jatkuu venäläisen runouden parissa ja tapahtumaa tukeneen Cultura-säätiön tervehdyksen tuo Irma Kettunen. Omia runojaan esittävät Olga Pussinen ja Natalja Meri. He lausuvat myös runoja Anna Ahmatovalta ja Boris Pasternakilta. Taustalla soivat Sergey Sokolovin sävellykset. Runot esitetään sekä suomeksi, että venäjäksi. Jevgeni Guzeev esittää itse säveltämäänsä musiikkia Anna Ahmatovan runoihin, balladeja Aleksander Blokin runoihin sekä romansseja omiin teksteihinsä.

Syömisen äänet aloittaa settinsä klo 22.00. Kahden miehen ja yhden naisen muodostama yhtye, joka luo rumpujen, huutolausunnan ja kitaravahvistimen kautta soitetun halpissynan avulla päällekäyvää, äänekästä musiikkia. Syömisen ääniä voi kuunnella täältä.

Illan päättää helsinkiläinen rap-artisti Mercedes Bentso, joka on mukana myös päiväohjelman rap-aiheisessa paneelikeskustelussa. Monipuolisena taiteilijana tunnetun Bentson kappaleet kertovat tämän omasta elämästä ja sisältävät feministisiä kannanottoja esimerkiksi rap-maailman sovinismia tai syrjintää vastaan. Keikka järjestetään yhteistyössä feministinen aikakauslehti Tulvan kanssa.


Poiminta ohjelmistosta: Novalis kirjallisuuden ja filosofian rajalla

Luonnehdinta ”kaipuun sininen kukka” on jäänyt elämään romanttisen haikailun ja kaukokaipuun symbolina. Tämän symbolin esitteli saksalainen Friedrich von Hardenberg (1772-1801) romaanifragmentissaan Heinrich von Ofterdingen.

Friedrich von Hardenberg, joka tunnetaan paremmin nimellä Novalis, oli aikansa renessanssi-ihminen: runoilija, filosofi ja luonnontieteilijä. Osin juuri Novaliksen tuotantoon ja varhaiseen kuolemaan perustuu myytti romantiikasta irrationalismia korostavana ja yötä rakastavana haihatteluna.

Totunnainen käsitys romantiikasta on kuitenkin virheellinen. Jenan varhaisromantiikkaa – liikettä, johon Novaliskin kuului – on kuvailtu aikansa avantgardeliikkeeksi. Onpa jopa esitetty, että varhaisromantiikan aikana syntyivät ne käsitykset, joita me kutsumme moderneiksi.

Varhaisromantikot käsittivät elävänsä ylimenokautta; aikaa, jolloin ”välitöntä yhteyttä taivaaseen ei ole enää olemassa”. Aikakautensa sieluttomuuteen romantikot pyrkivät vastaamaan niin filosofian kuin runouden ja kirjallisuudenkin keinoin.

Tätä operaatiota Novalis kutsui romantisoimiseksi. ”Kun annan tavanomaiselle korkeamman merkityksen, totunnaiselle salaperäisen ulkoasun, tunnetulle tuntemattoman arvokkuuden, äärelliselle äärettömän näennäisyyden, silloin romantisoin sen”, hän kirjoitti.

Minkälainen operaatio ”romantisoiminen” on? Kuinka Novalis onnistui luovimaan runouden, filosofian ja luonnontieteen rajoilla? Minkälainen romaani on Heinrich von Ofterdingen? Miksi romaanin kääntämistä suomeksi piti odottaa yli 200 vuotta?

Novaliksen ajattelusta ja runoudesta sekä varhaisromantiikasta keskustelevat Heinrich von Ofterdingen -romaanin kääntänyt Suvi Nuotio sekä varhaisromantiikasta väitöskirjaa laativa kulttuurihistorioitsija Asko Nivala.

KESKUSTELU 13.30.


Poimintoja ohjelmasta

Kirja Irti -festivaalin aikana mielenkiintoisia keskusteluja ja esityksiä riittää koko päiväksi! Tässä muutama poiminta iltapäivän ohjelmasta.

 

KIRJALLISUUDEN RAJOILLA: Keskustelu marginaalikirjallisuudesta

Ovatko spekulatiivinen fiktio ja kioskipokkarit kirjallisuuden valtavirtaa vai marginaalia? Festareilla aiheesta keskustelemassa kaksi kevään tietokirjailijaa, Hanna Matilainen ja Juri Nummelin!

Matilaisen teos Mitä kummaa! Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon ilmestyy juuri ennen festareita.
Nummelinin helmikuussa ilmestynyt teos Ruutia, räminää ja rakkautta. Suomalaisen ajanvietekirjallisuuden historiaa tarjoaa katsauksen kotimaiseen kioskikirjallisuuteen.

KESKUSTELU KLO 15.00.

___

Kirjallisuuslehti Lumooja ja Kirja irti! järjestävät yhteisen paneelikeskustelun otsikolla: ANTEEKSI, PUHUTTEKO RÄPPIÄ?

Keskustelussa pohditaan kirjallisuuden ja hip hop -lyriikan suhdetta niin yleisesti kuin kunkin panelistin omasta näkökulmasta. Onko rap runoutta? Miten suomalainen rap eroaa vaikkapa englanninkielisestä, ja onko sillä yhteistä kotimaisen kirjallisuuden kanssa? Voiko kirjallisuutta räpätä tai räppiä lukea?

Keskustelemassa Linda-Maria Roine aka. rap-artisti Mercedes Bentso, kirjailija Sami Liuhto, hip hopista väitöskirjaa tekevä FM Inka Rantakallio sekä rap-harrastaja, Turun Yliopiston Akateemisen Gansta rap-seuran TAGS ry:n jäsen Deniz Kacar. Keskustelua johtaa Lumoojan päätoimittaja Noora Lehtimäki.

PANEELI KLO 15.45.

 


Festivaalin ohjelma julkaistu!

Festivaalin ohjelma koostuu päiväohjelmasta keskusteluineen ja esityksineen sekä iltaklubista. Löydät sen kokonaisuudessaan ohjelmasivulta. Koko tapahtumaan on vapaa pääsy.


Kirja irti! 2014

Neljännen kerran järjestettävä Kirja irti! -festivaali houkuttelee jälleen kirjallisuuden pariin lauantaina 17.5.2014 Brinkkalan sisäpihalle. Ohjelma koostuu sanataiteilijoiden haastatteluista ja keskusteluista, runoudesta ja teatterista. Iltaklubilla nautitaan ainakin musiikki- ja runoperformanssista. Divari- ja kustantajapöydistä voi tehdä kirjalöytöjä, työpajoissa tarjoutuu mahdollisuus liikkua kokemuksellisia reittejä kaupunkitilan halki.

Tapahtuman järjestävät Turun Kirjakahvila ja Kirjan talo yhteistyössä Turun yliopiston kirjallisuusaineiden opiskelijajärjestöjen, Prometheus ry:n ja Kammio ry:n, kanssa. Tapahtumassa ovat mukana myös mm. kirjoittajayhdistys Kapustarinta ry ja kirjallisuuslehti Lumooja.

Vuoden 2014 teemana on ”rajankäyntiä”, joten ohjelmassa liikutaan eri aistien, ilmaisumuotojen ja taiteenalojen rajoilla.

Tervetuloa päästämään kirja valloilleen!


Kirja irti! 2013 kiittää ja kääntää katseen kohti tulevaa

Kesä on otettu vastaan kirja kourassa! Brinkkalan pihan kaunokirjallisen elämän vuoden kohokohta on jälleen takana ja Kirja irti! 2013 painuu muistoihimme auringonpaisteisena, kiinnostavana ja monipuolisena kirjallisuuspäivänä.  Järjestäjäjoukko vetäytyy hymyssä suin visioimaan tulevaa!

Tapahtuman teemaksi valittiin kirjan rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana, ja aihetta käsiteltiin monesta eri perspektiivistä. Kammio ry:n tuore antologia Sivulliset tarkasteli yhteiskuntaa sen laidoilta. Yksi antologian kirjoittajista, Joona Talvi Pyökki, toteaa että sivullisuus kiehtoo, koska se asettaa rajat normaalille. Sopeutuminen on tässä yhteydessä yliarvostettua ja huomasimmekin, miten Brinkkalan pihalle kasvoi Kirja irti! -päivän aikana jonkinlainen vertauskuvallinen Sherwoodin metsä, jossa marginaalissa elävät ja väärinajattelijat saivat tilaa hengittää, ajatella ja kohdata toisensa.

Päivän aikana kuulimme keskusteluja afrikkalaisesta kirjallisuudesta, (itse)sensuurista ja siitä, mitä uskaltaa kirjoittaa. Mietimme vaihtoehtoisten sukupuolten esittämistä kirjallisuudessa. Ihmettelimme matkaopasta ei-minnekään. Tutustuimme esittävään sanataiteeseen. Sukelsimme tuntemattomaan ja nousimme sieltä kirja kourassa ja raikkaat ajatukset mielessä. Minne uteliaat askelemme seuraavaksi vievät, sen kuulette myöhemmin! Tavataan taas ensi vuonna!


Uutta kirjallisuuden hansaliittoa rakentamaan / Kari J. Kettulan avauspuheenvuoro Turun Kirjakahvilan Kirja irti! -festivaalilla 18.5.2013

Hyvät ystävät,

tervetuloa Kirja irti! -tapahtumaan, Turun kirjalliseen Woodstockiin! Kirjallisuus voi pelastaa maapallon!

Kun maailmanajat kovenevat ja näköalat samentuvat, tarvitaan kirjamessujen ja kirjakahviloiden tapaisia luostareita ja majakoita, joiden valot palavat pimeinäkin aikoina. Turun Kirjakahvila on aina ollut vapauden valtakunta, luovuuden tyyssija, jännittävien uutta luovien kulttuurikaravaanien seralji ja uusien ajatusten majatalo ja vapaakaupunki.

Kun Turun kirjamessuja yli 20 vuotta sitten aloin rakentaa, yhtenä suurena ideanani oli Sherwoodin metsä, joka antaisi suojaa ja kokoaisi yhteen kaikenlaisia kulkijoita, lainsuojattomia ja väärinajattelijoita. Sama tehtävä on aina ollut myös Turun Kirjakahvilalla kautta aikojen. Täällä kaikkien on ollut aina helppo hengittää! Tämä on aina ollut todellinen Hotel California! Hienoa on, että Turun ehkä paras musiikin kesätapahtuma, Ilmiö-festivaalikin voimakkaasti liputtaa olevansa musikaalinen Sherwoodin metsä. Sitä se oli jo viime kesänäkin.

Olen viime aikoina kehitellyt ideaa uudesta kirjallisuuden ja uusien ajatusten Hansaliitosta. Tarkoituksena on, että jo ehkä ensi vuonna Turkuun kokoontuisi kirjakahvilaväkeä, kirjallisuuden opiskelijoita ja luovia kirjoittajia eri Itämeren maista suunnittelemaan uusia toimintamuotoja. Ehkä jo seuraavassa Kirja irti! -festivaalissa täällä Kirjakahvilan pihalla nähdään vieraita Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Venäjältä, Ruotsista ja Tanskasta pohtimassa, miten Ilon, Sivistyksen ja Mielikuvituksen lippu saadaan uudelleen nousemaan kaikkiin Itämeren rantavaltioihin.

Hyvät ystävät,

tämänvuotisen Kirja irti! -festivaalin teema kirjallisuus yhteiskunnallisena vaikuttajana on tärkeä. Toivotan onnea ja menestystä ja vilkkaita keskusteluja ja julistan tapahtuman avatuksi!

Eläköön kesä, eläköön Turun Kirjakahvila, eläköön Bob Marley!